keskiviikko 20. lokakuuta 2010
Diigo aineistojen keräilyyn (ja arviointiin)
Blogit-Diigoon voi tallettaa aineistoja sekä arvioida ja kommentoida niitä. Kuvaketta saa käyttää muuallakin tai vaihtaa sen.
Tuottamus edellyttää luottamusta
Blogioppaan tekemisen aloitusistunto oli mielenkiintoinen ja opettavainen tilaisuus siitä huolimatta, että osallistuin tilaisuuteen etänä ja ihmiset jäivät kättelemättä ja kahvit saamatta. Kiitos teille!
Alkutapaamisen aikana muodostettiin tehtävästä yhteinen näkemys ja löyhä tavoite, jota kukin edistää omalla ammattialallaan ja omalla osaamisellaan. Lopputuloksen määrää, muotoa tai mittaa ei vielä tiedetä täsmällisesti, mutta yhteinen visio tulemasta on olemassa. Keskustelimme 'yleisesti tunnettun tiedon' jäsentämisestä sekä siihen viittaamisesta, mutta myös esimerkkien käyttökelpoisuudesta - varsinkin niiden varoittavien!
Prosessikaan ei ole ennalta määritelty putki, vaan eteenpäin lähdetään avoimin mielin ja valmiina poikkeamiin. Polulta poikkeamisiin koetetaan houkutella avaamalla ja julkistamalla toimintaa. Twitteriin perustettiin #blogiopas, wikikirjaston Blogiopas-sivut ovat avoinna kenelle tahansa ja tässä Blogiopas-blogissa ollaan valmiita keskusteluun.
Talkootyö on mahdollista ja hyödyllistä silloin, kun voi käyttää jo aikaisemmin tekemäänsä työtä ja kun uudet yhteydet hyödyttävät jokapäiväistä arkea omalla työpaikalla. Itse panen jakoon ja likoon tietoni mm. verkkokirjoittamisesta ja muusta viestinnästä. Käytännössä tämä tapahtuu itsenäisen työn lisäksi mm. hallituilla yhteiskirjoittamisen sessioilla. Niitä odotan innolla.
Toivottavasti toimintaan saadaan myös suunniteltua serendipiteettiäkin.
***
Alkutapaamisen aikana muodostettiin tehtävästä yhteinen näkemys ja löyhä tavoite, jota kukin edistää omalla ammattialallaan ja omalla osaamisellaan. Lopputuloksen määrää, muotoa tai mittaa ei vielä tiedetä täsmällisesti, mutta yhteinen visio tulemasta on olemassa. Keskustelimme 'yleisesti tunnettun tiedon' jäsentämisestä sekä siihen viittaamisesta, mutta myös esimerkkien käyttökelpoisuudesta - varsinkin niiden varoittavien!
Prosessikaan ei ole ennalta määritelty putki, vaan eteenpäin lähdetään avoimin mielin ja valmiina poikkeamiin. Polulta poikkeamisiin koetetaan houkutella avaamalla ja julkistamalla toimintaa. Twitteriin perustettiin #blogiopas, wikikirjaston Blogiopas-sivut ovat avoinna kenelle tahansa ja tässä Blogiopas-blogissa ollaan valmiita keskusteluun.
Talkootyö on mahdollista ja hyödyllistä silloin, kun voi käyttää jo aikaisemmin tekemäänsä työtä ja kun uudet yhteydet hyödyttävät jokapäiväistä arkea omalla työpaikalla. Itse panen jakoon ja likoon tietoni mm. verkkokirjoittamisesta ja muusta viestinnästä. Käytännössä tämä tapahtuu itsenäisen työn lisäksi mm. hallituilla yhteiskirjoittamisen sessioilla. Niitä odotan innolla.
Toivottavasti toimintaan saadaan myös suunniteltua serendipiteettiäkin.
***
Tämä blogikirjoitus on osa neljän sarjaa: kirjoitin päivän aikana samasta aiheesta neljään eri blogiin. Muut ovat
Raportoin kokeesta tässä blogissa.
Yhteenveto Viisautta blogin käyttöön -wikikirjan ydinryhmän aloitustapaamisesta 19.10.2010
Aloituspalaveri järjestettiin Tampereen yliopistolla 19.10.2010 klo 9:30-15:30. Mahdollisuus oli myös etäosallistumiseen.
Läsnä Tampereella olivat Anna Vilhula, Joanna Kalalahti, Antti Syvänen, Mikko Vuorinen, Tanja Välisalo, Leena Elenius, Tiina Front-Tammivirta, Titi Tamminen, Riitta Suominen (aamupv), Tarmo Toikkanen, Anne Rongas (iltapv)
Etäosallistujina mukana olivat Lotta Linko, Petri Lounaskorpi (klo 14 asti), Jere Majava, Elias Aarnio (iltapv), Leena Vainio (iltapv)
Blogioppaalle on luotu pohja Wikikirjastoon jo aikaisemmin, mutta olemassaolevan pohjan ei toivota rajoittavan vaan sitä saa vapaasti muokata eteenpäin. Opas löytyy osoitteesta http://fi.wikibooks.org/wiki/Viisautta_blogin_käyttöön
Tuotantoprojektin koordinaattorit Joanna ja Anna kertoilivat aluksi Viisautta blogin käyttöön -wikikirjan tuottamisen lähtökohdista. Tarvetta oppaalle tuntuisi olevan kuten jo tuotetulle wikioppaalle. Syksyn 2009 - kevään 2010 aikana saatiin positiivisia kokemuksia Viisautta wikin tekoon -wikikirjan vertaistuotantoprosessista ja sitä kautta kehitettyä mallia halutaan kehittää eteenpäin. Prosessin myös toivotaan tuottavan osallistujille oppimiskokemuksia ja mahdollisuuden jakaa muiden kanssa omaa blogiosaamista.
Osallistujat esittäytyivät lyhyesti toisilleen ja kertoivat omista bloggaustaustoistaan tai blogiasiantuntemuksestaan sekä miksi halusivat olla tässä projektissa mukana. Osallistujajoukolla on varsin laaja-alainen ja monipuolisia näkökulmia sisältävä osaamispohja, mikä vaikuttaa hyvältä lähtökohdalta kirjan tuotantoon. Mukana olevilta löytyy osaamista mm. viestinnästä, opettamisesta, tutkimuspuolelta, opetuksen tukihenkilönä toimimisestä, tekniseltä puolelta.
Osallistujille kerrottiin myös kokemuksia Viisautta wikin tekoon -wikikirjan tuotantoprosessista siitä saadun palautteen pohjalta (tuotantoprosessista työstetään parhaillaan case-raporttia, joka linkitetään tähän heti kun oppaan viimeistely on valmis). Tämän ajateltiin toimivan hyvänä pohjana työskentelylle. Koska kehitetty työskentelymalli vaikutti suurilta osin toimivalta, sitä ajateltiin soveltaa varsin pitkälti sellaisenaan, mutta niiltä osin kuin palautteessa oli tullut esiin kehittämisajatuksia ja mitä tämänhetkinen ryhmä itse halusi tehdä toisin, päätettiin tehdä muutoksia mm. työskentelymuotoihin ja -välineisiin. Korostettiin myös, että tuotantoprosessin aikana on mahdollista ja hyväkin tehdä muutoksia, jos tarvetta ilmenee. Lyhyen pariporinan pohjalta hahmottui seuraavanlainen ajatus siitä, minkälaisia työskentelymuotoja ja vuorovaikutuskanavia Viisautta blogin käyttöön -oppaan tuotantoprosessissa hyödynnettäisiin:
- Eri välineet eri vaiheessa prosessia voisivat olla tarpeen.
- Tarvitaan "kaikki kirjoittaa samaan aikaan"-tilanteita, spurtteja. Verkkokokouksia järjestetään noin kerran kuukaudessa, samaan tapaan kuin edellisessä tuotantoprosessissakin, eli ensimmäinen tunti pyritään käyttämään oppaan etenemisen ja työskentelyprosessin arvioinnin yleiskeskusteluun ja toinen tunti samanaikaiseen työskentelyyn etäällä, mutta verkkokokousjärjestelmän ollessa kaikilla työskentelyn aikana auki myös lähellä ja helposti muiden osallistujien tavoitettavissa. Kokouksia pyritään teemoittamaan siten, että jollakin kertaa voidaan kuunnella vaikkapa lyhyt alustus oppaan tuottamiseen liittyvistä viestinnällisistä näkökulmista, tai vertaistuotantoprosessin laatuun liittyvistä huomioista - hyödynnetään ryhmän asiantuntemusta.
- Otetaan käyttöön projektiryhmän blogi jo siksikin, että nyt tuotetaan blogiopasta. Tämä blogi (http://blogiopas.blogspot.com) perustettiin aloitustapaamisen aikana ryhmän käyttöön. Blogissa on mahdollista myös keskustella ryhmän jäsenten kesken, ja muullekin maailmalle avoimen blogin kautta työskentelyprosessia on mahdollista seurata ja ottaa siihen osaa vaikkei kuuluisikaan ydinryhmään.
- Tiedote työskentelyprosessin kulusta laaditaan aluksi kerran kahdessa viikossa, kevätpuolella kun tuotantoprosessi lähenee päätöstään voidaan tiivistää kerran viikkoon. Tiedote laaditaan blogiin, josta sen voi tilata rss-syötteenä tai haluttaessa myös sähköpostitse itselle, joten sen seuraaminen on helppoa ja jokainen voi valita nyt edellisvuotista prosessia paremmin itselleen soveltuvan tavan seurata tiedotusta.
- Etätyöskentelyä ryhmässä tai parityönä voitaisiin kokeilla - osallistujia kannustetaan perustamaan tarvittaessa työpareja tai -ryhmiä ja tuottamaan opasta yhdessäkin kirjoittaen, jos vaikkapa itsenäinen työskentely tuntuu hankalalta.
- Opasta tuotettaessa pyritään hyödyntämään paremmin Wikikirjaston ominaisuuksia, jotka helpottavat mm. tuoreiden muutosten seuraamista. Jokaiseen Wikikirjaston sivuun liittyvää Keskustelu-sivua suositellaan käytettäväksi sen kertomiseen mitä haluaa muille muokkaajille kertoa esim. tehdyistä ratkaisuista kirjan sisältöä koskien tai käydä keskustelua oppaan sisällöistä. Koska Wikikirjaston käyttö ei välttämättä ole kaikille tuttua, järjestetään 20.10. klo 14-15 tunnin mittainen maksuton webinaari Wikipediaan kirjoittaminen AVO-hankkeen toimesta - alustajana toimii Tarmo Toikkanen Aalto-yliopistosta osoitteessa http://connect.ilonait.fi/avo. Webinaarissa käsitellään ensisijaisesti Wikipediaan kirjoittamista ja sen muokkaamista, mutta perustoiminnallisuuksiltaan webinaarin sisällöt ovat myös Wikikirjastoon sovellettavissa ja auttavat sen muokkaamisessa eteenpäin. Eroa on kirjoitustyylillisissä asioissa, sillä Wikipedia on tietosanakirja ja edellyttää tietynlaista ilmaisua, Wikikirjastoon tuotettava kirja taas voi olla ilmaisultaan monenlainen.
- Twitterissä blogioppaaseen liittyvää keskustelua voi käydä käyttämällä hashtagia #blogiopas
Kun opasta lähdetään työstämään, on vertaistuotannon laatuun liittyviä näkökohtia myös syytä pohtia. Esimerkiksi oppaan lopputuloksen määrittely ennalta ja sen saavuttamisen arviointi ovat tärkeitä asioita. Toisaalta on hyvä muistaa, että laatu syntyy myös siitä, kun tuotantoprosessiin osallistujat itse muokkaavat tekstiä eteenpäin yhä paremmaksi. Ulkopuolisia arvioitsijoitakin voidaan hyödyntää, kuten Viisautta wikin tekoon -opasta kirjoitettaessa.
Oppaan sisältöihin liittyen keskeisistä käsitteistä on oltava konsensus. On hyvä ymmärtää, että eri ihmisillä voi olla erilaisia tyylejä kirjoittaa, tyylit kuitenkin hiotuvat yhteen kirjoitusprosessin edetessä - toisaalta wikikirjoittamiselle tyypillistä lienee tietynlainen erimitallisuuskin, kun materiaalin lopputulosta tarkastellaan. Sisällöissä korostettiin case-esimerkkien ja omien kokemusten tärkeyttä ja merkityksellisyyttä materiaalin käyttäjille - niiden nähdään tuottavan oivalluksia ja oppimiskokemuksia sekä helpottavan asioiden soveltamista omaan käyttöön. Liian ulkokohtainen ja teoreettinen ote ei ole itseisarvoisesti tavoiteltava asia. Mikäli mukana käytetään vaikkapa viitteitä olemassaoleviin tutkimuksiin tai kirjallisuuteen, niitä on hyvä höystää juuri käytännön esimerkeillä. Esimerkit voitaisiin erottaa itse perustekstistä esim. laatikoin tms.
Oppaan kohderyhmästä käytiin keskustelua. Keskustelu oli samansuuntaista kuin Viisautta wikin tekoon -tuotantoprosessinkin alussa - ja aikana. Toisaalta nähtiin, että liian laaja-alainen opas on hankala tuottaa vastaamaan kenenkään tarpeita, toisaalta taas oppaasta haluttaisiin mahdollisimman monikäyttöinen eri kohderyhmiäkin ajatellen. Esiin nostettuja kohderyhmiä olivat mm. oppilaitokset (opettajat, muut työntekijät) ja toisaalta kaikki kansalaiset. Wikioppaassa tehtiin ratkaisu, joka mahdollistaisi eri lähtökohdista ja taustoista tulevien huomioimisen, eli oppaassa on omat osionsa wikien käytön eri kohderyhmistä lähtevälle lähestymiselle että wikien erilaisista käyttötavoista (opetuskäyttö, viestintäkäyttö, projektikäyttö) lähtevälle lähestymiselle. Osioita oli linkitetty kirjan sisäisesti yhteen, koska ne eivät olleet täysin toisiaan poissulkevia, mutta toisaalta edustivat erilaista lähestymistä ja tarvetta materiaalin osalta. Tämäntyyppistä ratkaisua kannattaisi kokeilla myös blogikirjassa.
Ryhmätyöskentelyn pohjalta tuotiin esiin seuraavanlaisia aiheita ja ideoita kirjaan (sulkeissa ko. alueista kiinnostuneet):
- pedagoginen opastus blogien käyttöön (Antti S)
- blogin määritelmä, blogien rajat/ero esim. muihin vastaaviin alustoihin (Tarmo)
- empowerment / blogien käytön prosessit, miten blogi valtauttaa ihmisiä mukaan (Elias, Jere)
- blogien tekninen puoli, varmuus esim. palvelun säilymisestä, tietojen varmuuskopiointi/exit plan jne. (Elias, Mikko, Tarmo)
- projektissa bloggaus (Leena E)
- viestinnän perusteet tärkeä osa bloggausta (mitä, kenelle, miksi?) (blogin vastatessa kysymykseen 'miten')
- blogin markkinointi (miten saa lukijoita)
- tietoa välineistä vai käyttötavoista
- blogin avoimuus
- yksin vai ryhmässä bloggaus
- termien selitys (rss, blogi, mikroblogi jne.)
- miksi yksittäinen ihminen bloggaa - siis henkilökohtainen näkökulma
- hyviä esimerkkejä ja esimerkkejä "mokista"
- kenelle blogi on, miksi se kirjoitetaan ja mitä se käsittelee?
Sisällysrunko päätettiin kopioida Viisautta wikin tekoon -oppaasta siten, että wiki-sanat korvattiin blogi-sanoilla. Jo heti tuli esiin, että kaikilta osin korvaaminen ei sovellu blogeihin - esimerkiksi wikioppaan osio "Hyvä wikimateriaali" olisi blogin kohdalla mahdollisesti enemmänkin blogin viestinnälliseen käyttöön liittyvää asiaa. Ohjenuorana kannattaakin pitää mielessä se, että ei väkisin koeta pakottaa blogiopasta wikioppaan muottiin jos se ei tunnu sopivalta. Erojen kuitenkin uskotaan nousevan esiin käytännön kirjoittamistyön kautta.
Alustava työnjako oppaan osioiden mukaan olisi seuraavanlainen:
# Johdanto (ei vielä kukaan)
# Blogien käytön aloittaminen (Tanja, Elias, Tarmo, Jere)
# Blogien erilaiset käyttötavat (Antti, Anne, Tanja, Leena E, Tarmo, Mikko, Leena V)
1. Blogien käyttö opetuksessa
2. Blogien käyttö työpaikalla
# Blogien erilaiset kohderyhmät (sama kuin edellä - ei kannata erottaa ainakaan vielä alkuvaiheessa erilliseksi)
# Blogin käyttöönottoprosessi: organisaation ohjeistukset, kytkös strategioihin tms. (Tarmo, Antti, Lotta)
#Yrityksissä blogit ovat mm. asiantuntijuuden ja hiljaisen tiedon jakelualustoja
# Blogisisällön tuottamisprosessi (Leena, Antti, Tanja, Lotta)
# Hyvä blogikirjoitus (Lotta)
Loppuiltapäivä työskenneltiin tiiviisti oppaan kirjoittamisen parissa - itsenäisesti ja ryhmissä kunkin valinnan mukaan. Aikaa kului myös itse Wikikirjastoon kirjoittamisen opettelussa. Mielenkiintoista oli havaita, että käytännön kirjoittamistyön kautta esiin nousi konkreettisiä havaintoja siitä, miten esimerkiksi tulisi menetellä tilanteessa, jos huomaa että oppaaseen joku muu on kirjoittanut täysin omien näkemysten vastaisesti. Jokaisella on oikeus muokata tekstiä, mutta ns. pattitilanteissa erityisesti kannattaakin juuri Keskustelu-sivuja hyödyntää metakeskusteluun (tai siirtää keskustelua tarvittaessa myös vaikkapa kirjan työstämisen kuukausipalavereihin jos tarvetta laajemmallekin ja perusteellisemmalle keskustelulle ilmenee).
Toimintaohjeita kirjoittamiseen myös niille, ketkä eivät aloituspalaveriin päässeet mukaan:
- Tuotantoperiaatteina kannatettavia olivat mm. linkittäminen muihin oppaisiin ja aineistoihin sekä wikikirjan sisäisesti.
- Vältä anonyyminä muokkaamista, jotta kirjaan jää jälki kulloistenkin muutosten tekijästä (voi jälkikäteen kysellä tarvittaessa siltä, joka on muokannut).
- Vältä ylälaidan muokkaus-toiminnon käyttöä, sen sijaan käytä kunkin väliotsikon vierestä muokkaa-toimintoa eli käytä osiokohtaista muokkausta (näin vähennetään samanaikaisten muokkauskonfliktien mahdollisuutta).
- Kokeile itse, tutustu muotoilukomentoihin olemassaolevaa materiaalia tarkatellen muokkaus-tilassa ja ota mallia.
- Älä pelkää turhaan että "hajoitat" materiaalin - aikaisemmat versiot saadaan kyllä palautettua sivuhistoriasta :)
- Wikikirjastosta löytyy myös hiekkalaatikko, jossa voit kokeilla vapaasti kaikenlaista: http://fi.wikibooks.org/wiki/Wikikirjasto:Hiekkalaatikko
- Perusohjeita Wikikirjaston muokkaamiseen on lisätty myös tämän blogin oikean sivupalkin sivuosioon, perusteellisempia ohjeita löytyy myös Wikikirjastosta.
- Kysy koordinaattoreilta tai muilta tuotantoprosessiin osallistuvilta jos jokin askarruttaa - käytä tätä blogia tai vaikkapa Twitteriä keskusteluun!
Seuraavan yhteisen tapaamisen eli parin tunnin verkkopalaverin aikataulutus Doodlessa - merkitse itsellesi sopivat ajankohdat viimeistään 29.10.2010!
Läsnä Tampereella olivat Anna Vilhula, Joanna Kalalahti, Antti Syvänen, Mikko Vuorinen, Tanja Välisalo, Leena Elenius, Tiina Front-Tammivirta, Titi Tamminen, Riitta Suominen (aamupv), Tarmo Toikkanen, Anne Rongas (iltapv)
Etäosallistujina mukana olivat Lotta Linko, Petri Lounaskorpi (klo 14 asti), Jere Majava, Elias Aarnio (iltapv), Leena Vainio (iltapv)
Blogioppaalle on luotu pohja Wikikirjastoon jo aikaisemmin, mutta olemassaolevan pohjan ei toivota rajoittavan vaan sitä saa vapaasti muokata eteenpäin. Opas löytyy osoitteesta http://fi.wikibooks.org/wiki/Viisautta_blogin_käyttöön
Tuotantoprojektin koordinaattorit Joanna ja Anna kertoilivat aluksi Viisautta blogin käyttöön -wikikirjan tuottamisen lähtökohdista. Tarvetta oppaalle tuntuisi olevan kuten jo tuotetulle wikioppaalle. Syksyn 2009 - kevään 2010 aikana saatiin positiivisia kokemuksia Viisautta wikin tekoon -wikikirjan vertaistuotantoprosessista ja sitä kautta kehitettyä mallia halutaan kehittää eteenpäin. Prosessin myös toivotaan tuottavan osallistujille oppimiskokemuksia ja mahdollisuuden jakaa muiden kanssa omaa blogiosaamista.
Osallistujat esittäytyivät lyhyesti toisilleen ja kertoivat omista bloggaustaustoistaan tai blogiasiantuntemuksestaan sekä miksi halusivat olla tässä projektissa mukana. Osallistujajoukolla on varsin laaja-alainen ja monipuolisia näkökulmia sisältävä osaamispohja, mikä vaikuttaa hyvältä lähtökohdalta kirjan tuotantoon. Mukana olevilta löytyy osaamista mm. viestinnästä, opettamisesta, tutkimuspuolelta, opetuksen tukihenkilönä toimimisestä, tekniseltä puolelta.
Osallistujille kerrottiin myös kokemuksia Viisautta wikin tekoon -wikikirjan tuotantoprosessista siitä saadun palautteen pohjalta (tuotantoprosessista työstetään parhaillaan case-raporttia, joka linkitetään tähän heti kun oppaan viimeistely on valmis). Tämän ajateltiin toimivan hyvänä pohjana työskentelylle. Koska kehitetty työskentelymalli vaikutti suurilta osin toimivalta, sitä ajateltiin soveltaa varsin pitkälti sellaisenaan, mutta niiltä osin kuin palautteessa oli tullut esiin kehittämisajatuksia ja mitä tämänhetkinen ryhmä itse halusi tehdä toisin, päätettiin tehdä muutoksia mm. työskentelymuotoihin ja -välineisiin. Korostettiin myös, että tuotantoprosessin aikana on mahdollista ja hyväkin tehdä muutoksia, jos tarvetta ilmenee. Lyhyen pariporinan pohjalta hahmottui seuraavanlainen ajatus siitä, minkälaisia työskentelymuotoja ja vuorovaikutuskanavia Viisautta blogin käyttöön -oppaan tuotantoprosessissa hyödynnettäisiin:
- Eri välineet eri vaiheessa prosessia voisivat olla tarpeen.
- Tarvitaan "kaikki kirjoittaa samaan aikaan"-tilanteita, spurtteja. Verkkokokouksia järjestetään noin kerran kuukaudessa, samaan tapaan kuin edellisessä tuotantoprosessissakin, eli ensimmäinen tunti pyritään käyttämään oppaan etenemisen ja työskentelyprosessin arvioinnin yleiskeskusteluun ja toinen tunti samanaikaiseen työskentelyyn etäällä, mutta verkkokokousjärjestelmän ollessa kaikilla työskentelyn aikana auki myös lähellä ja helposti muiden osallistujien tavoitettavissa. Kokouksia pyritään teemoittamaan siten, että jollakin kertaa voidaan kuunnella vaikkapa lyhyt alustus oppaan tuottamiseen liittyvistä viestinnällisistä näkökulmista, tai vertaistuotantoprosessin laatuun liittyvistä huomioista - hyödynnetään ryhmän asiantuntemusta.
- Otetaan käyttöön projektiryhmän blogi jo siksikin, että nyt tuotetaan blogiopasta. Tämä blogi (http://blogiopas.blogspot.com) perustettiin aloitustapaamisen aikana ryhmän käyttöön. Blogissa on mahdollista myös keskustella ryhmän jäsenten kesken, ja muullekin maailmalle avoimen blogin kautta työskentelyprosessia on mahdollista seurata ja ottaa siihen osaa vaikkei kuuluisikaan ydinryhmään.
- Tiedote työskentelyprosessin kulusta laaditaan aluksi kerran kahdessa viikossa, kevätpuolella kun tuotantoprosessi lähenee päätöstään voidaan tiivistää kerran viikkoon. Tiedote laaditaan blogiin, josta sen voi tilata rss-syötteenä tai haluttaessa myös sähköpostitse itselle, joten sen seuraaminen on helppoa ja jokainen voi valita nyt edellisvuotista prosessia paremmin itselleen soveltuvan tavan seurata tiedotusta.
- Etätyöskentelyä ryhmässä tai parityönä voitaisiin kokeilla - osallistujia kannustetaan perustamaan tarvittaessa työpareja tai -ryhmiä ja tuottamaan opasta yhdessäkin kirjoittaen, jos vaikkapa itsenäinen työskentely tuntuu hankalalta.
- Opasta tuotettaessa pyritään hyödyntämään paremmin Wikikirjaston ominaisuuksia, jotka helpottavat mm. tuoreiden muutosten seuraamista. Jokaiseen Wikikirjaston sivuun liittyvää Keskustelu-sivua suositellaan käytettäväksi sen kertomiseen mitä haluaa muille muokkaajille kertoa esim. tehdyistä ratkaisuista kirjan sisältöä koskien tai käydä keskustelua oppaan sisällöistä. Koska Wikikirjaston käyttö ei välttämättä ole kaikille tuttua, järjestetään 20.10. klo 14-15 tunnin mittainen maksuton webinaari Wikipediaan kirjoittaminen AVO-hankkeen toimesta - alustajana toimii Tarmo Toikkanen Aalto-yliopistosta osoitteessa http://connect.ilonait.fi/avo. Webinaarissa käsitellään ensisijaisesti Wikipediaan kirjoittamista ja sen muokkaamista, mutta perustoiminnallisuuksiltaan webinaarin sisällöt ovat myös Wikikirjastoon sovellettavissa ja auttavat sen muokkaamisessa eteenpäin. Eroa on kirjoitustyylillisissä asioissa, sillä Wikipedia on tietosanakirja ja edellyttää tietynlaista ilmaisua, Wikikirjastoon tuotettava kirja taas voi olla ilmaisultaan monenlainen.
- Twitterissä blogioppaaseen liittyvää keskustelua voi käydä käyttämällä hashtagia #blogiopas
Kun opasta lähdetään työstämään, on vertaistuotannon laatuun liittyviä näkökohtia myös syytä pohtia. Esimerkiksi oppaan lopputuloksen määrittely ennalta ja sen saavuttamisen arviointi ovat tärkeitä asioita. Toisaalta on hyvä muistaa, että laatu syntyy myös siitä, kun tuotantoprosessiin osallistujat itse muokkaavat tekstiä eteenpäin yhä paremmaksi. Ulkopuolisia arvioitsijoitakin voidaan hyödyntää, kuten Viisautta wikin tekoon -opasta kirjoitettaessa.
Oppaan sisältöihin liittyen keskeisistä käsitteistä on oltava konsensus. On hyvä ymmärtää, että eri ihmisillä voi olla erilaisia tyylejä kirjoittaa, tyylit kuitenkin hiotuvat yhteen kirjoitusprosessin edetessä - toisaalta wikikirjoittamiselle tyypillistä lienee tietynlainen erimitallisuuskin, kun materiaalin lopputulosta tarkastellaan. Sisällöissä korostettiin case-esimerkkien ja omien kokemusten tärkeyttä ja merkityksellisyyttä materiaalin käyttäjille - niiden nähdään tuottavan oivalluksia ja oppimiskokemuksia sekä helpottavan asioiden soveltamista omaan käyttöön. Liian ulkokohtainen ja teoreettinen ote ei ole itseisarvoisesti tavoiteltava asia. Mikäli mukana käytetään vaikkapa viitteitä olemassaoleviin tutkimuksiin tai kirjallisuuteen, niitä on hyvä höystää juuri käytännön esimerkeillä. Esimerkit voitaisiin erottaa itse perustekstistä esim. laatikoin tms.
Oppaan kohderyhmästä käytiin keskustelua. Keskustelu oli samansuuntaista kuin Viisautta wikin tekoon -tuotantoprosessinkin alussa - ja aikana. Toisaalta nähtiin, että liian laaja-alainen opas on hankala tuottaa vastaamaan kenenkään tarpeita, toisaalta taas oppaasta haluttaisiin mahdollisimman monikäyttöinen eri kohderyhmiäkin ajatellen. Esiin nostettuja kohderyhmiä olivat mm. oppilaitokset (opettajat, muut työntekijät) ja toisaalta kaikki kansalaiset. Wikioppaassa tehtiin ratkaisu, joka mahdollistaisi eri lähtökohdista ja taustoista tulevien huomioimisen, eli oppaassa on omat osionsa wikien käytön eri kohderyhmistä lähtevälle lähestymiselle että wikien erilaisista käyttötavoista (opetuskäyttö, viestintäkäyttö, projektikäyttö) lähtevälle lähestymiselle. Osioita oli linkitetty kirjan sisäisesti yhteen, koska ne eivät olleet täysin toisiaan poissulkevia, mutta toisaalta edustivat erilaista lähestymistä ja tarvetta materiaalin osalta. Tämäntyyppistä ratkaisua kannattaisi kokeilla myös blogikirjassa.
Ryhmätyöskentelyn pohjalta tuotiin esiin seuraavanlaisia aiheita ja ideoita kirjaan (sulkeissa ko. alueista kiinnostuneet):
- pedagoginen opastus blogien käyttöön (Antti S)
- blogin määritelmä, blogien rajat/ero esim. muihin vastaaviin alustoihin (Tarmo)
- empowerment / blogien käytön prosessit, miten blogi valtauttaa ihmisiä mukaan (Elias, Jere)
- blogien tekninen puoli, varmuus esim. palvelun säilymisestä, tietojen varmuuskopiointi/exit plan jne. (Elias, Mikko, Tarmo)
- projektissa bloggaus (Leena E)
- viestinnän perusteet tärkeä osa bloggausta (mitä, kenelle, miksi?) (blogin vastatessa kysymykseen 'miten')
- blogin markkinointi (miten saa lukijoita)
- tietoa välineistä vai käyttötavoista
- blogin avoimuus
- yksin vai ryhmässä bloggaus
- termien selitys (rss, blogi, mikroblogi jne.)
- miksi yksittäinen ihminen bloggaa - siis henkilökohtainen näkökulma
- hyviä esimerkkejä ja esimerkkejä "mokista"
- kenelle blogi on, miksi se kirjoitetaan ja mitä se käsittelee?
Sisällysrunko päätettiin kopioida Viisautta wikin tekoon -oppaasta siten, että wiki-sanat korvattiin blogi-sanoilla. Jo heti tuli esiin, että kaikilta osin korvaaminen ei sovellu blogeihin - esimerkiksi wikioppaan osio "Hyvä wikimateriaali" olisi blogin kohdalla mahdollisesti enemmänkin blogin viestinnälliseen käyttöön liittyvää asiaa. Ohjenuorana kannattaakin pitää mielessä se, että ei väkisin koeta pakottaa blogiopasta wikioppaan muottiin jos se ei tunnu sopivalta. Erojen kuitenkin uskotaan nousevan esiin käytännön kirjoittamistyön kautta.
Alustava työnjako oppaan osioiden mukaan olisi seuraavanlainen:
# Johdanto (ei vielä kukaan)
# Blogien käytön aloittaminen (Tanja, Elias, Tarmo, Jere)
# Blogien erilaiset käyttötavat (Antti, Anne, Tanja, Leena E, Tarmo, Mikko, Leena V)
1. Blogien käyttö opetuksessa
2. Blogien käyttö työpaikalla
# Blogien erilaiset kohderyhmät (sama kuin edellä - ei kannata erottaa ainakaan vielä alkuvaiheessa erilliseksi)
# Blogin käyttöönottoprosessi: organisaation ohjeistukset, kytkös strategioihin tms. (Tarmo, Antti, Lotta)
#Yrityksissä blogit ovat mm. asiantuntijuuden ja hiljaisen tiedon jakelualustoja
# Blogisisällön tuottamisprosessi (Leena, Antti, Tanja, Lotta)
# Hyvä blogikirjoitus (Lotta)
Loppuiltapäivä työskenneltiin tiiviisti oppaan kirjoittamisen parissa - itsenäisesti ja ryhmissä kunkin valinnan mukaan. Aikaa kului myös itse Wikikirjastoon kirjoittamisen opettelussa. Mielenkiintoista oli havaita, että käytännön kirjoittamistyön kautta esiin nousi konkreettisiä havaintoja siitä, miten esimerkiksi tulisi menetellä tilanteessa, jos huomaa että oppaaseen joku muu on kirjoittanut täysin omien näkemysten vastaisesti. Jokaisella on oikeus muokata tekstiä, mutta ns. pattitilanteissa erityisesti kannattaakin juuri Keskustelu-sivuja hyödyntää metakeskusteluun (tai siirtää keskustelua tarvittaessa myös vaikkapa kirjan työstämisen kuukausipalavereihin jos tarvetta laajemmallekin ja perusteellisemmalle keskustelulle ilmenee).
Toimintaohjeita kirjoittamiseen myös niille, ketkä eivät aloituspalaveriin päässeet mukaan:
- Tuotantoperiaatteina kannatettavia olivat mm. linkittäminen muihin oppaisiin ja aineistoihin sekä wikikirjan sisäisesti.
- Vältä anonyyminä muokkaamista, jotta kirjaan jää jälki kulloistenkin muutosten tekijästä (voi jälkikäteen kysellä tarvittaessa siltä, joka on muokannut).
- Vältä ylälaidan muokkaus-toiminnon käyttöä, sen sijaan käytä kunkin väliotsikon vierestä muokkaa-toimintoa eli käytä osiokohtaista muokkausta (näin vähennetään samanaikaisten muokkauskonfliktien mahdollisuutta).
- Kokeile itse, tutustu muotoilukomentoihin olemassaolevaa materiaalia tarkatellen muokkaus-tilassa ja ota mallia.
- Älä pelkää turhaan että "hajoitat" materiaalin - aikaisemmat versiot saadaan kyllä palautettua sivuhistoriasta :)
- Wikikirjastosta löytyy myös hiekkalaatikko, jossa voit kokeilla vapaasti kaikenlaista: http://fi.wikibooks.org/wiki/Wikikirjasto:Hiekkalaatikko
- Perusohjeita Wikikirjaston muokkaamiseen on lisätty myös tämän blogin oikean sivupalkin sivuosioon, perusteellisempia ohjeita löytyy myös Wikikirjastosta.
- Kysy koordinaattoreilta tai muilta tuotantoprosessiin osallistuvilta jos jokin askarruttaa - käytä tätä blogia tai vaikkapa Twitteriä keskusteluun!
Seuraavan yhteisen tapaamisen eli parin tunnin verkkopalaverin aikataulutus Doodlessa - merkitse itsellesi sopivat ajankohdat viimeistään 29.10.2010!
tiistai 19. lokakuuta 2010
Käsitteitä
Bloggaamiseen liittyvät käsitteet alkavat jo olla vakiintuneita, myös suomeksi. Silti aihepiiri elää jatkuvasti ja aina tulee vastaan uutta. Viime viikolla pääsin selittelemään, että mistä puhutaan, kun puhutaan mikroblogeista ja miksi oikeastaan nimitys ei ole kovin hyvä vaan mikrokanava voisi olla sopivampi (Qaiku, Twitter), vaikka toisaalta jokunen rajatapaus ei ole ihan perinteinen blogi, miltei mikroblogi (Tumblr).
Kun itse sukelsin blogimaailmaan kesällä 2005, sanastosta selvän ottaminen oli ensimmäinen juttu. Kun perustin Opeblogin seuraavana keväänä, kokosin käsitteitä yhteen merkintään.
Kun itse sukelsin blogimaailmaan kesällä 2005, sanastosta selvän ottaminen oli ensimmäinen juttu. Kun perustin Opeblogin seuraavana keväänä, kokosin käsitteitä yhteen merkintään.
Tervetuloa!
Tervetuloa Viisautta blogin käyttöön -blogioppaan blogiin!
Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.
Tämä materiaali on tuotettu osana AVO-hanketta, jonka rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus. Hanketta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)